lauantai 18. joulukuuta 2010

For Everglades with Blood

Yövyimme Miamin Cutler Ridgen La Quintassa, mikä oli paitsi hyvän aamiaisensa, myös reittisuunnitelmamme valossa loistavan sijaintinsa puolesta. Aamulla suunnistimme valtatielle 41 kohti Evergladesin Shark Valley luonnonpuistoa.

Everglades on suuri suoalue ja luonnonpuisto,  joka on aiemmin ollut pitkälti veden alla. Floridan eteläosa on aikanaan ollut intiaanireservaatteja lukuunottamatta asumaton. Ihmisen toimesta suoaluetta on vuosisatojen ajan kuivatettu ja maata on otettu asuinkäyttöön. Everglades luonnonpuistoon pääsee ajelemaan omalla autolla Florida Citystä Flamingoon ulottuvalla tiepätkällä. Tämä ei kuitenkaan sopinut aikatauluumme ja päädyimme Evergladesin pohjoisimmalla reunalla sijaitsevaan Everglades Shark Valley -luoonnonpuistoon.

Shark Valley luonnonpuistossa on vierailukeskus, ja itse puisto on mahdollista kokea jalan, fillarein tai vaunuin. Me saavuimme mestoille noin kello 9.55 ja luonnonpuiston vaunubussi lähti liikkeelle kello 10.00. Suurinpiirtein vauhdissa hyppäsimme kello kymmenen vaunun kyytiin. Kiertoajelujunassa oli kaksi vaunua, ja ajelua ohjasi viisi vuotta luonnonpuistossa työskennellyt oppaamme John.
John uhmasi alligaattoreita ja myrkkykäärmeitä hakiessaan meille Evergladesin "sientä". Hän kehoitti meitä varoittamaan mahdollisesti lähestyvästä käärmeestä sen sijaan, että vain ottaisimme lähestyvästä käärmeestä valokuvia ;)
Evergladesillä asuu paljon isoja, pitkäjalkaisia ja -nokkaisia lintulajeja.
Eipä täällä talitintillä paljon selviytymisen mahdollisuuksia taitaisi olla.
Isoista linnuista tulee myös isompi kakka. Vertailukohtana minun kolmekutonen jalka.
Hassu harakka
Alligaattorit keräävät lämpöä.
Floridassa asustaa mustia alligaattoreita, ja niihin voi törmätä esim. golf-kentillä, jossa vanhempani tosin ei törmännyt niihin. Everglades -vierailulta odotimme näkevämme edes yhden alligaattorin, mutta matkan aikana näimme niitä kymmeniä. Pääosin alligaattorit vain mötköttivät paikoillaan, mutta näimmepä niiden myös liikkuvan ja uivan.
Kilpikonna on uskaltautunut samaan järveen alligaattoreiden kanssa.
Uimalenkillä
Kiertoajelun puolivälissä oli näkötorni, jonka ympärillä asustelee lauma luonnonvaraisia alligaattoreita.
Näkötorniin ei tarvinnut kavuta portaita vaan luiskaa pitkin olisi päässyt vaikka golfautolla.
Luonnonpuistossa pääsi hyvin lähelle alligaattoreita. Tässäkään ei ollut mitään aitoja välissä. Alligaattoreita ei saa syöttää, koska muuten ne alkavat ruuan perässä hyökkäillä ihmisten kimppuun. Onneksi kukaan ei ollut syöttänyt tätä alligaattoria.
Pianolintu
Luonto lähellä. Joonas ja Floridan pantteri
Paluumatkalla matkamme pysähtyi, kun tulimme paikkaan, jossa pyöräilijä oli juuri kaatunut keskelle tietä. Pyörästä oli katkenneet ketjut kesken ajon, ja pyöräilijä oli lentänyt asfalttiin päälleen. Pyöräilijää ei uskallettu siirtää eikä ajokkimme mahtunut häntä ohittamaan, koska tie onnettomuuspaikalla oli niin kapea. Niinpä jouduimme odottamaan kunnes apua saatiin paikalle. Kaiken lisäksi alkoi vielä sataa kaatamalla.

Apua odotellessa John kertoi meille taustoja Shark Valley -luonnonpuistosta, Floridan panttereista, joka puolella suolla kasvavasta terävästä sawgrass-heinästä ja Evergladesin tilanteesta. Ambulanssin tulo kesti tunnin, minä aikana paikalle ehti ainakin kolme Park Ranger ja Police Patrol autoa, kaikilla hälytysvilkut päällä. Emme voi käsittää, kuinka ambulanssin tulo 30 mailin päässä sijaitsevasta Miamista saattoi kestää niin kauan. Varmaan tarkistivat potilaan vakuutukset ennenkuin lähtivät liikkeelle. Ambulanssin kanssa samaan aikaa alueelle saapui myös helikopteri. Pyöräilijä itse sanoi olevansa kunnossa ja uskoi voivansa nousta ylös, mutta hänen ei annettu sitä tehdä. Tykillä kärpästä vai miten se nyt menikään..?







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti