keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Salaattibaarin voimalla

Aikaeroväsymys on täällä. Joonas heräsi aamulla neljältä eli puolilta päivin kotiaikaa, ja minä pari tuntia myöhemmin. Myös vanhemmillani oli sama meininki. Niinpä ennätimme aamiaiselle puolitoistatuntia suunniteltua aikaisemmin.

Aamupalajengi
La Quinta Inn ilahdutti aamiaisellaan. Amerikkalainen aamiainen käsittää vähimmillään kahvikupin ja donitsin, mutta tänään tarjolla oli paahtoleipiä ja rinkeleitä, Philadelphia-juustoa, murojaa, munia ja muffinsseja. Ja vohveleita! Eli ei kun vohvelintekoon. Aamiaishuoneen automaatista valutetaan valmista, makeaa lettutaikinaa styrox-kuppiin. Sitten ruiskitaan rasvaa suihkepullosta vohveliraudan paistopintoihin ja kaadetaan taikina vohveliraudalle. Valurautaunen vohvelirauta suljetaan ja käännetään ympäri, mistä alkaa kahden minuutin piinallinen vohvelin valmistumisen odottaminen. Tämän ajan voi kuitenkin hyödyntää esim. käymällä laittamassa kupin teetä, koska vohvelirauta ilmoittaa vinkumalla kun herkku on valmis. Paistunut vohveli siirretään lautaselle ja kolot täytetään siirapilla. Makea pläjäys on niin valtava, että loppuloman ajan vohveliraudat saavat pysyä minun puolestani kylminä. Tai ainakin pistän lätylle jellouta siirapin sijaan.

Ilokseni sain myös aamulla lukeaa, että kissamme Gromit on kotiutunut Marju-tädin luo hyvin!

Aamiaisen jälkeen veimme vanhempani eräälle golf-kentälle ja jatkoimme matkaamme siis-aivan-älyttömän-isolle Sawgrass Mill -ostoskeskukselle. Mukaan lähti parin vaate- ja kosmetiikkakassillisen lisäksi muutama valokuva erään liikkeen lemmikkiosastolta.  
Vain amerikkalainen voi tarvita fifilleen portaat sohvalle.
Gromit voisi riemastua suihkuavasta vesikupista. Ei olisi kuivaa paikkaa koko keittiössä, jos sitä nyt on nykyäänkään.
Tietysti koira tarvitsee korotetun ruokakuppinsa, jonka alla on tilaa mm. koiranmakkaralle.
Eläinmaailman ulkopuolelta on vielä pakko esitellä sisältönsä laskeva kolikkopurkki. Tosi tarpeellinen ;)
 Iltapäivällä kävimme "salaattibaarissa" nimeltä Sweet Tomato & Soup Plantation. Ravintolaketju oli meille edelliseltä reissulta tuttu. Kyseessä on buffet-pöytä, johon kuuluu hyllymetreittäin erilaisia salaatteja ja kasviksia, keittoja, pastoja ja jälkiruokia. Että minä tykkään näistä jenkkien "salaateista".

Ruuan jälkeen suuntasimme Fort Lauderdalen by the Sea, Pombano Beach ja Boca Raton -rannoille. Sää ei oikein suosinut auringonpalvontaa, mutta välillä kuitenkin jalkauduimme vaaleille rannoille.
Tämä päivä oli jo eilistä lämpimämpi, mutta pitkiä housuja ja takkeja tarvittiin silti.
Täällä pyörii valoristeyksissä jos jonkinlaista kerjäläistä, joulukoristeiden myyjää ja ikkunanpesijää. Tänään tiellä seikkaili myös muutama eläkeläinen, pysäyttäen koko moottoritien liikenteen, ja ohjaten koululaisia ja mummeleita tien yli.
Huomionkipeä vilkuttelija
Rannan tuntumassa sijaitsevilla asuinalueilla ajeleminen on suurinta hupia. Toinen toistaan hienoimmat talot samoin kuin kanaalin rannassa killuvat laivat ovat vähintään yhtä hauskaa seurattavaa kuin talojen pihoihin ja katoille levitellyt jouluvalot. Matkanvarrella olemme jo nähneet kymmeniä valoporoja, jouluasetelmia, muovisia figuureja mm. Paavo Pesusieni ja muuta valotaidetta. Tämä amerikkalaiset osaavat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti